Täysiä ohjelmia ja järvituulta

 17.-19.6. välinen viikonloppu tuntui samaan aikaan kauhean kaukaiselta ja yhtäkkiseltä. Kolme vuotta sitten olisi ajatus näin pitkästä välistä tuntunut absurdilta, mutta nyt kun Desucon vihdoin voitiin 2,5 vuoden tauon jälkeen järjestää se tulikin kauhean nopeasti. Saman viikon keskiviikkona vielä itselleni iski kauhea epäröinti ja harkitsin pienen hetken koko reissun perumista hermoilun takia, mutta onneksi pakotin itseni menemään. Ajatus vain kotona cossin teosta ja luentojen katsomisesta etänä houkutteli kovin, mutta kyllä coniin meno oli jo perjantai-illan aikana todettu oikeaksi valinnaksi.

Itselläni coniviikonloppu alkoi jo torstaina kun seurueemme Raumavahvistus tuli Tampereelle yöksi, bussimatkojen perjantaina Raumalta suoraan Lahteen ollessa hyvinkin kyseenalaisia. Torstai oli kivaa conifiilistelyä sushibuffetissa ja illalla peruukkien siistimisen sekä loppujen cossihiontojen lomassa.

Koska Kiti ei päässyt Desuun ulkomailla olon takia, hän pyysi ottamaan sijaisekseen Persesammakon, jolle ompelin simppelin cossin. Kimetsu no Yaiba -sarjasta tutun univormun ylleen saanut pehmosammakko kulki mukana koko viikonlopun ja otimme siitä piristyskuvia tekemässä perusconijuttuja tai lähettämässä kavereiden kanssa terveisiä, jottei tämän Desun väliin jääminen olisi ollut ihan niin kurja. Täällä kuvia ei ole kovin montaa, mutta räpsittiin vaikka minkälaisia otoksia sammakosta hakemassa käsidesiä, meikkaamassa conia varten ja jopa Lahden yössä sammakko seikkaili iltabileiden aikaan.

Perjantaina pyhiinvaelluksemme vei Matkakeskukselta Subwayn kautta Forenomiin ja itse laitoin vain pikaisesti itseni loppuun ennen kuin lähdin yksin Sibbelle.

Siinä se on!

Tähtäsin saapumiseni niin että ehtisin varmasti avajaisiin, mutta lipunvaihtojonon pituus yllätti. Kuvassa ollaan jo pitkällä, mutta jonon häntää riitti koko Sibeliustalon pitkän sivuseinän pituudelle ja vielä ylikin. Onneksi aika ei lopulta mennyt ihan liian tiukille, vaikka taisi jonotuksessa vartti tai parisenkymmentä minuuttia mennä, mikä on kohtuullista vielä tällaisella jonolla.

Avajaiset olivat jälleen viihdyttävät, omasta mielestäni Hataraku Saibou / Cells at Work -musikaalinumero oli söpö ja hauskasti toteutettu. En ole kyseistä sarjaa katsonut enkä liiemmin tiedäkään siitä mitään, mutta sain varmaan ihan saman verran irti kuin sen katsoneetkin. Tuttua laatutasoa ja yleiskatsaus tulevaan coniin, kaikki mitä odotinkin. Propsit Desuconille, kun jaksavat aina miettiä juonellisia ohjelmanumeroita tähän, ehkä joskus käyn katsomassa Desunkin päättäjäiset, jotta näkisin miten tarinat loppuvat.

Aika pian avajaisten jälkeen olikin toisen koko viikonloppuna seuratun luennon aika. Raiteiltaan Liikkuva linna - Miyazakin kädenjälki tarinassa kiinnosti jo heti ohjelmakartan julkistuksen aikaan, sillä kyseinen elokuva on oma lempparini Ghibliltä. Kirjankin olen lukenut vaikka siitä on jo vähän aikaa, joten pidin kovasti elokuvasovituksen ja alkuperäisteoksen erojen analysoinnista. Kiinnostavia näkökulmia eroihin sekä niihin syihin, jotka vaikuttivat Miyazakin valintoihin. Luennoitsijoilla oli myös aivan hurmaavat cossit. Vaikken ikinä odota luennoitsijan pukeutumisen liittyvän itse luennon sisältöön, niin on se silti aina yhtä ilahduttava yllätys kun niin käy.

Olisimme majoitusporukkamme kanssa halunneet yhdelle luennolle yhdessä perjantai-iltana, mutta tämä oli täynnä jo ennen alkamistaan. Oli hämmentävää miten näin pääsi käymään, kuitenkin olimme jo sen kymmenisen minuuttia hyvissä ajoin odottelemassa luentosalin ulkopuolella ovien aukeamista, kun yhtäkkiä yksi desukuuteista tuli läpsäisemään "Täynnä"-lapun oveen. Yksi ohjelma meni siis sivu suun meiltä ja muulta jonolta jo ennen alkamistaan, mutta eipä täydelle huoneelle voi mitään.

Loppuperjantain vietimme istuskellen, välillä ulkona ja välillä sisällä, ja osaa shoottailtiin kunnes lähdimme yhdeksän aikoihin majoitukseen. Ajelin ensimmäistä kertaa sähköpotkulaudallakin, kun niitä oli viljelty ympäriinsä Sibbeä ja ajattelimme säästää vähäsen aikaa siirtymisessä.

Lauantaina puin Tanjiron ylle miekkaa lukuunottamatta. Alunperin mietin tuovani senkin, mutta lopulta torstaina pakatessani päätin vain jättää sen kotiin vaikean kuljetuksen takia. Oli outoa olla vasta kahdentoista aikoihin conipaikalla, mutta mitään sen kiinnostavampaa ohjelmaa ei ollut aamusta, joten ihan hyvällä omallatunnolla nukuttiin pidempään. Tässä vaiheessa tajusimme taksilla kulkemisen olevan se helpoin tapa liikkua ja 5 hengen matkat saatiin onneksi jaettua siihen pariin euroon tai alle mitä bussikin maksaisi, joten tämän jälkeen kuljimmekin kaikki matkat taksien avuin.

Kaikki seurueestamme olisivat halunneet katsomaan cossikisoja, mutta sekin suunnitelma valahti hiekan tavoin sormiemme läpi. Olimme minuutin yli lipunvarauksen avauduttua varaamassa paikkalippuja, mutta ne olivat jo kaikki muka menneet? En tiedä miten, sillä aiemmissa coneissa on kyllä ainakin muistaakseni helposti ollut tunti tai pari aikaa saada paikka ohjelmiin, joten tuntuu epätodennäköiseltä että koko iso sali olisi täyttynyt alle minuutissa. Toki ehkä näin sitten vain kävi ja kävijäryntäys tyhjensi lippukorin ennätysajassa, mutta outoa se kuitenkin oli. Yritimme vielä kysyä infosta erikseen ja kärkkyä Desuconin sivuilla vapautuvia lippujakin, mutta ilman sen parempaa tuuria.

Sammakko maailman huipulla
(tai ainakin Metsähallin)

Tanjiro lisäämässä glitterrasvaa
Beidoulle photoshoottia varten

Koska mitään korkean prioriteetin ohjelmaa mitä olisi pakko päästä näkemään ehdottomasti livenä ei ollut, meni lauantai palloillessa ja fiilistellessä. Kiersimme kuolettavan kuuman taidekujan (jonka kahdelle parvelle jakaminen oli muuten oikein hyvä päivitys, mahtui kulkemaan ja oli tilaa hengittää) ja sitten vain hengailimme ja kulutimme Sibben penkkejä.

Lihapulla no Yaiba

Yksi kaveri oli ensimmäistä kertaa Desussa ja halusi mennä maistamaan niitä kulttiklassikon maineen saaneita desupullia, joten menin innolla mukaan ja ne olivat ihan yhtä jees kuin muistinkin! Vietimme leppoisasti reippaasti yli tunnin buffetissa (olematta kuitenkaan tyhjänpanttina viemässä pöytätilaa siis). 

Vaikkei lauantaista kauheasti olekaan kirjoitettavaa niin oli todella mukava ja rento päivä. Itse jätin iltabileet väliin unentarpeen takia, mikä taisi olla oikea päätös sen ihmispaljouden perusteella mistä kuulin.

Ei peiliselfie, vau!
Kuvan otti Egg

Sunnuntaina vuorossa oli Shouko, johon päädyin sen mukavuuden ja viileyden takia. Kuitenkin taisin tämän asun tehdäkin sellaiseksi hätävaracossiksi, joka ei vie paljoa tilaa ja sen voi ottaa mihin vain mukaan jos ei keksi muuta päälle laitettavaa tai tulee ongelmia muiden cossien kanssa. Muistin vasta saman viikon torstaina cossikenkien olevan äidilläni, joten ihan tennareissa mentiin vaikka ne sopivammat koulukengätkin löytyy. Ehkä muistan hakea ne joskus omaan kaappiin.

Itse suuntasin paikalle saavuttuani suoraan päivän ainoalle luennolle; Muodin silmin: Japanin Heian-kausi. Vaatetusalan ihmisenä minua kiinnostaa muodin historia, sen kehitys ja syyt aikakausille ominaisten estetiikkojen takana. Sali oli jälleen melkein täynnä, sillä itselleni ja parille muulle myöhemmin saapuneelle oli tarjolla vain seisomapaikkoja. Vaikka sanoisinkin luennon kattaneen sen mitä se lupasikin ohjelmakartassa eikä se ollut missään tapauksessa huono kokonaisuus, jäin itse kaipaamaan enemmän. Jotenkin yleiskuva jäi hieman vajaaksi, mutta ainakin tämä itselleni vähemmän tuttu aikakausi tuli selkeämmäksi ja nyt koen osaavani kiinnittää siihen ja sen ominaispiirteisiin huomiota.

Nopea muistoksi ottamani kuva, jonka
päätin kuitenkin laittaa tänne. Super kesäinen
hetki loppusunnuntaista kovassa tuulessa

Sunnuntai eteni samaa kaavaa kuin lauantaikin, mutta silti en koe että olisi jäänyt tynkä conikokemus käteen. Oli jotenkin tosi kiva viikonloppu ja conifiilistä sai irti helpommin kuin aiempina vuosina. Ehkä se oli omien cossien ja seuran ansiota. Oli myös ihanaa kuinka moni bongasi maskottimme ja tuli ottamaan kuvia Persesammakon kanssa kaikkina kolmena päivänä. Sama sammakko seikkailee vielä tulevassa Traconissa, jota varten olen juuri tämän blogitekstin jälkeen aloittamaisillani kevyttä asuprojektia. Tulee hyvä mieli, kun conit ja cosplay ovat alkaneet palata taas normaaliksi ja yhden tapahtuman jälkeen horisontissa on jo seuraava jota voi odottaa.