 |
| Hanamarun kuvasi Mihashichu |
Pukuja tuli tehtyä enemmän tai vähemmän valmiiksi asti 5 kappaletta (joskin vain neljästä on esittelykelpoisia kuvia) mikä on ihan hyvä määrä itselleni. "Kuudes" puku jäi täysin keskeneräiseksi ompelupöydälle, eikä sieltä varmaan koskaan pääse päälle asti, ja Ryokin oli vain puoliksi valmiina, vaikka näkikin päivänvalon. Hanamarua ja Ryota en oikeastaan haluaisi muistella, sillä molemmat olivat niin hutaistuja ja niiden päällä pitäminen tuntui vain nöyryyttävältä, vaikkei niissä sinällään nyt mitään niin kamalaa ollut. Ryo on siitä huolimatta sellainen puku, jonka haluan uudistaa ja antaa sille uuden mahdollisuuden. Kunhan uhraan sille rauhassa aikaa ja panostusta, siitä voisi tulla oikeasti kivakin ja sellainen asu, jonka pukemista odottaa innolla.
Ehdoton lempparini on edelleenkin MiraiBoku Ruby keväältä, joka näyttää yhä hyvältä omiin silmiini. Momijigari Ruby on kakkosena, sillä vaikka se ei ole lähelläkään täydellistä, niin sen tekeminen oli yllättäen kivempaa ja inspiroivampaa kuin kaikkien muiden yhteensä.
 |
| Rannekkeiden väriskaala oli aika yksipuolisesti sinivihreä Jää hyvästi Yukicon..! |
Tapahtumia oli hulppeat 7 kappaletta! Neljässä isoimmassa tuli käytyä ja myös kolmessa ilmaistapahtumassa. Verrattuna edellisvuoden kahteen coniin (no kolmeen jos tunnin pikakäynti Kupliiseen lasketaan) tämä määrä oli valtava. Tykkäsin paljon tästä määrästä, sillä aina edellisen päätyttyä oli jo seuraava coni odottamassa. Toivon että ensi vuonna tulisi käytyä aikalailla yhtä monessa. Suunnitelmissa olisi isoimpien lisäksi käydä vähän pienemmissä tai kauemmissa tapahtumissa, Mimiconiin olisin tänä vuonna jo ollut täysin valmiina lähtemään, mutta sitä ei saatukaan järjestettyä... Toivottavasti ensi vuonna!
Mitäs ajatuksia jäi? 2019 oli aivan ihana, mutta kivulias samaan aikaan. Pettymys ja epäonnistumiset jäivät päällimmäisinä puvuista mieleen, mutta coneista sen sijaan jäi hyvin lämmin mieli. Moni asia piti oppia kantapään kautta ja nyt se harmittaa. Vuosi oli vähän kivinen ja tuntuu etten toteuttanut itseäni niin kuin halusin. Varmasti paras asia minkä opin oli ettei luovuttaminen ole aina huono asia. Jos olisin tämän tiennyt jo maaliskuussa, olisi säästytty paljolta tuskalta ja unettomilta öiltä. Puvun väliaikaisesti kesken jättäminen harmittaa paljon vähemmän kuin stressi-itkun alla rykäisty cossi johon ei itse voi olla tyytyväinen.
Toivoin viime vuoden lopussa aloittavani blogin säännöllisen pitämisen ja ottavani enemmän kuvia, ja nämä kaksi onneksi toteutuivat! Blogiin on tullut kirjoitettua kaikki mitä pitikin ja vielä mukavan säännöllisesti suunnilleen kerran kuussa (tietty sen mukaan, miten asioita tapahtuu) sekä kuvia on kaikista tapahtumista ja puvuista.
Varsinaisia uuden vuoden lupauksia en tee, jottei tule turhia paineita, mutta haaveena olisi kokeilla kisaamista ensi vuonna! Myös kuvien ottamista ja otattamista haluan jatkaa samaan tahtiin, mutta tavoitteena olisi saada edes pari kunnon cossikuvaa pelkkien peiliselfieiden rinnalle. Tämä vuosi jäi kokonaisuutena vähän ontoksi ja yksipuoliseksi, joten ensi vuonna yritän parhaani mukaan panostaa siihen, että teen juuri niitä pukuja joita oikeasti tahdon tehdä!
 |
| Tässä fiilikset ensi vuodelle, toivottavasti olet suotuisa;; Yohanena Kiti ja kuvaajana Mihashichu |
Blogi jatkuu samaan malliin; kirjoituksia tulee sitä mukaa kun asioita tulee tehtyä. Itselleni ensimmäinen tapahtuma onkin Frosti ja sinne olisi luvassa rauhallisempaa aloitusta cossien puolesta.
Hyvää ja rauhallista uutta vuotta 2020 sekä alkavaa vuosikymmentä kaikille!♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti