Traconissa ensiesiintymisensä tehneen asun läpikäyntiä siis!
Desuconin farssin jälkeen tahdoin haastaa itseäni ja kokeilla siipiäni erilaisemman asun parissa. Jälleen Läpä löpön parista löytyi tähän tarkoitukseen sopiva asu. Olen tosin mietiskellyt pitkän aikaa etten tahtoisi tehdä pelkkiä idolityttöjä koko ajan, kun on niin paljon muitakin hahmoja ja asuja, joista haaveilen ja joita tahdon tehdä. Joten idolit (toivottavasti) saavat jäädä tauolle ensi vuodeksi. Mutta itse pukuun! Tämä korttisetti kulkee monella nimellä; Maple Leaf, Autumn viewing ja japanilaisittain Momijigari, jota itse käytän, sillä sen avulla löytyi helpoiten kuvia.
Aloitin asun teon poikkeuksellisen aikaisin ja ihan oikeasti tein sitä säännöllisesti aina Traconiin asti, joten selkeästi opin aiemmista virheistä, vaikkei asu ehtinytkään valmistua täysin. Päädyin käyttämään melkeinpä pelkästään yhtä kangaslaatua tässä asussa, sillä sitä sattui löytymään niin hyvissä väreissä ja tässä asussa ei oikeastaan ole (ainakaan refekuvan perusteella) herkuteltu melkeinpä ollenkaan eri materiaaleilla. Olen yleensä luonnonkuitujen kannalla, tietenkin asu- ja käyttökohtaisesti, mutta tällä kertaa mentiin polyesterilla, kun valikoima viime kesänä oli vähän mitä oli.
Ensimmäisenä menin hameen kimppuun. Kesällä pääsin Helsingin Hobby Pointiin ja kävin pitkän keskustelun ihanan ja niin kärsivällisen myyjän kanssa erilaisista kangasmaaleista ja niiden ominaisuuksista ja ostin lopulta hänen suosittelemiaan EMO-merkkisiä kankaanpainovärejä maaleiksi. Todella helppokäyttöisiä ja sovellettavia maaleja, joita voi sekoitella ja ohennella miten haluaa.
 |
Rajasin tuttuun tapaan maalarinteipillä
raitojen paikat |
 |
Valmiit raidat! Tuputin ne kunnollisella sienellä ja
vaikka maalia kuluikin sen takia tuhottoman paljon,
niistä tuli paljon siistimmät kuin pensselillä tehtäessä |
Ompelullisesti hame oli helppo ja nopea tehdä. Lopuksi ompelin helmaan käsin pitkän etsinnän jälkeen haalimani kultaisen koristenyörin, jota oikeasti sai metsästää vaikka mistä ennen kuin löytyi sopiva. Prosessi kesti useamman illan, kun kellohameissa on aina ommeltavaa helmaa metritolkulla, mutta sain onneksi kuunneltua kaikki sivu suun menneet coniluennot sen aikana.
Uutena asiana oli myös värjäys, sillä en löytänyt sopivan tummaa violettia kangasta mistään. Olin myös suunnitellut värjääväni hihoihin liukuvärjäyksen, joten pistin pari väripakettia tilaukseen.
Nimenomaan tekokuiduille tarkoitettu iDye Poly vaikutti helpolta vaihtoehdolta ja olin jopa innoissani tästä vaiheesta, sillä paketit vaikuttivat idioottivarmoilta. Tekokuiduissa on se huono puoli värjäyksen kannalta, että ne tarvitsevat korkean lämpötilan pystyäkseen imemään väriä itseensä, eli kangasta pitää
keittää. Into latistui nopeasti, kun aloitin värjäyksen ja tulikuuma poriseva mönjä kiehui yli. Jostain syystä se myös räiskyi paljon; sitä päätyi vaatteisiin, lattialle, ja jopa poltin itseni pari kertaa.
 |
Ilo oli kaukana tässä vaiheessa... |
Koko työvaihe oli sen verran hirvittävä, että pidin kattilaa kaikkein pienimmän suositellun ajan hellalla, ja sitten luovutin. Luovutin myös hihojen liukuvärjäyksen suhteen, sillä väriainetta ei ollut tarpeeksi, enkä enää halunnut leikkiä tuon kauhean tulikuuman keiton kanssa.
 |
Kangas värjäytyi onneksi edes pari astetta
tummemmaksi kuin alkuperäinen. |
Vastedes ainakin tiedän, että värjätessä käytän luonnonkuituja, jottei niitä tarvitse keittää pienessä astiassa ja väriä voi testata etukäteen helpommin... Peruukkien värjäykseen tämä tavara olisi parempaa.
Paidan kaavoitus oli aluksi hieman hämmentävää kaikkien erimuotoisten palojen takia. Alunperin kaavoitin violetin osan niin, että se olisi osa paitaa, mutta sen ompelu olisi mennyt liian monimutkaiseksi, joten kaavoitin siitä erillisen palan, jonka ompelin kiinni paidan etukappaleeseen. Ompelin yläreunaan muotokaitaleen, jotta yläreuna olisi mahdollisimman siisti.
 |
Kääntämätön muotokaitale kiinni |
 |
Paita vaiheessa! |
 |
Kirjoin käsin nuo pienet muodot pääntielle.
Jälki muuttui jokaisen jälkeen vähän paremmaksi |
Tässä puvussa on vaikka minkälaisia ylimääräisiä asusteita ja nautin niiden työstämisestä varmaankin eniten koko asun teossa. Takana ja edessä on raidalliset rusetit, joskin eri kokoisina, ja päätin tehdä ne pyörittämällä nauhoista raidat jonkin tukirakenteen ympärille, minkä sitten taivutin muotoon. Selkärusettiin tein pitkän ja tiiviin foliopötkön, jonka ympärille pyöritin valkoista ja punaista nauhaa.
 |
Superpitkä foliomato |
 |
Pohja valmis! |
Etupuolen rusetti on paljon pienempi, joten pyöritin vain ohutta nyöriä rautalangan ympärille. Hihoissa ja pannassa on myös yhteensä kuusi pientä kukkaa, jotka tein samalla tekniikalla.
 |
Tuotoksia! |
Ruseteista ja hihoissa kiinni olevista palloista roikkui myös punavalkoisia tupsuja, jotka tein kirjomiseen tarkoitetusta muliinilangasta.
 |
Tupsutehdas |
 |
Oikealla auki kammattu, mutta siistimätön, tupsu |
Ruseteista roikkuu vielä solmiot, joiden kanssa tuli jostain syystä paljon takapakkia. Kolmannella yrityksellä sain ne onneksi ihan siistin näköisiksi ja kelpuutin ne lopulta.
Tämän jälkeen ompelin solmiot rusetteihin kiinni, sekä loput osat, kuten nauhat ja tupsut. Ompelin molempien takapuolille vielä käsinommeltavat hakaneulat, jotta ne saa paitaan helposti kiinni ja irti.
Asun kaikkein näyttävimpien osien, eli hihojen, aika tuli ja aloitin niiden tekoa aika innokkaana. Hahmottelin isoimpien kuvien kohdat paikoilleen ja aloitin sitten maalaamisen. Työstin niitä niin, että aina maalattuani yhden vaiheen siirryin seuraavaan, jotta jälki olisi mahdollisimman tasaista kaikilla neljällä kappaleella.
 |
Noin puolivälissä oleva hiha |
Näiden tekeminen oli äärimmäisen hidasta, mutta yllättävän kivaa, joten olen aika varma että tulen valitsemaan vastaavia asuja tulevaisuudessa. Kaikkia yksityiskohtia en saanut laitettua hupenevan ajan takia, mutta olen yleisesti aika tyytyväinen näihin. Hihojen ompelussakin oli paljon puuhattavaa, paljon kuvioiden paikalleen ompelua ja käsinompelua. Hihoissa roikkuvat pallot ovat muuten ihan vain vanhat joulukuusen koristeet, jotka maalasin akryyleilla oikeanvärisiksi.
Asuun kuuluvat myös lehdenmuotoiset siivet ja päätin tehdä ne paksusta huovasta. En ole ennen tehnyt tuttavuutta huovan kanssa melkeinpä ollenkaan, mutta ajattelin antaa sille mahdollisuuden, koska se vaikutti sopivalta tähän tarkoitukseen monestakin syystä; se pysyisi itsekseen pystyssä, helppoa työstää ja materiaali sopi lehtimäiseen ulkonäköön. Ostin paksuinta huopaa mitä Eurokankaasta löysin ja leikkasin siitä neljä lehteä.
Liukuvärjäys jäi välistä, joten ne näyttivät keskeneräisemmiltä kuin olisin toivonut. Liimasin palaset toisiinsa ja ompelin nepparit paidan selkään ja ylempien lehtien alareunaan, joten ne voi vain napsauttaa kiinni ja ottaa pois kun siltä tuntuu.
Vielä ihan lopuksi oli pannan teon aika. Jälleen täysin uusi materiaali oli käytössä, kun tein kaikki osat massasta. Massojen käsittely on itselleni jotenkin todella vaikeaa ja hämmentävää, mutta sitä tulee varmasti reenattua paljon tulevaisuudessa.
 |
Kaikki palat erillään |
 |
Kuumaliimasin osat pantaan kiinni ja maalasin
kultaisella spraymaalilla, sillä akryyli ei tarttunut
tarpeeksi hyvin |
Ja siinä koko asu onkin!! Merkinnästä tuli aika pitkä, mutta tämän asun kanssa tuli oltua jännän äärellä oikeastaan koko ajan, joten tekstiä vain ryöppysi ulos. Jälkeenpäin mietittynä asuvalinta oli ihan oikea sen hetkiseen fiilikseen ja tässä pääsi tekemään viimein paljon muutakin, kuin vain ompelukoneen vieressä kököttelyä. Vaikken kaikkia osia saanutkaan tehtyä, olin yllättävän tyytyväinen tähän sen valmistuttua, mutta nyt pari kuukautta myöhemmin en pidä tästä asusta enää kovinkaan paljoa... Jotenkin monet pienet asiat häiritsevät koko ajan vain enemmän ja panta alkoi hajota osiin Nipporissa, mutta annan asun nyt jäädä unholaan. Paljon tuli opittua ja tämän teko oli oikeasti kivaa, joten käteen jäi ihan hyvä fiilis asusta kokonaisuutena, vaikkei sitä varmaan enää tule puettua ainakaan montaa kertaa, ehkäpä parin kuvan ottoa voisin juuri ja juuri harkita.
 |
Uskollinen pupuolio vahti laatua koko asun teon ajan |
Ensi kertaan!
♡