Idoleiden täyteinen Yukicon

Heippa!

Yukiconista on jo vierähtänyt aikaa, mutta nyt on hyvä hetki päivitellä kuulumisia sieltä.

En oikeastaan odottanut Yukiconilta paljoakaan ja sellaista conifiilistä ei tullut etukäteen kovinkaan vahvana. Jouduin rikkomaan uuden vuoden lupaustani "kaikki cossit valmiina kolme päivää ennen conia", sillä havahduin vasta Yukiconia edeltävällä viikolla kunnolla ajan hupenemiseen ja jouduin vetämään kolme unetonta yötä putkeen. Sain onneksi torkuttua muutaman tunnin silloin tällöin, mutta ei se silti kovin hehkeä kokemus ollut;; Kirjoittelen asujen teosta erikseen ensi kuun aikana. (ง •̀ᴗ•́)ง✧

Olin tosiaan molempina päivinä Love Live! Sunshine!! -ryhmissä, lauantaina meillä oli iso porukka sarjan kakkoskauden alkutunnarista ja sunnuntaina Cheerleader-setistä ryhmä.

Tällaisissa asuissa tuli pyörittyä

Perjantaina lähdin Tampereelta Helsinkiin ja onnekseni sain majoittua kaverin luona melkein kaikkien lauantairyhmäläistemme kanssa. Samassa talossa yöpyviä oli seitsemän, joten meillä oli kiva tiivis tunnelma, kun koko olohuone oli täynnä patjoja. Lauantaisesta asustani puuttui vielä napit, joten ompelin ne perjantai-iltana.

Miha, minä ja Sanna viimein valmiina

Lauantaina menimme conipaikalle kahdella kyydillä ja me kolme menimme jälkimmäisellä. Conipaikalle saavuttiin puolen päivän aikaan ja oikeastaan vasta silloin sisäistin olevani ensimmäisessä Yukissani, kun koko paikka tuntui niin oudolta. 

Minulle jäi vähän ristiriitaiset tunteet conipaikasta, sillä mielestäni se oli kiva ja sopiva tapahtuman järjestämiseen, mutta se oli kamalan sokkeloinen. Kakkoskerros oli lähinnä täynnä vain sokkeloisia käytäviä ja kirpparille löytäminen vei tuhottomasti aikaa kartankin kanssa. Istumapaikkoja oli kuitenkin tosi paljon ja ainakin ykköskerroksessa liikkuminen oli helppoa. 

Menimme heti jonottamaan Joskun kanssa Cosplaykilpailuun paikkalippuja, jonka jälkeen sitten kerättiin koko ryhmä koolle ja mentiin kuvauttamaan koko porukka kuvauspisteelle. 

Ei mitään hajua, miksi oikean kokoinen Makoto hengasi siellä

Meillä alunperin oli tosiaan kaikki yhdeksän Aqoursin jäsentä ryhmässä, mutta meidän Hanamarumme puku ei saapunut ajoissa. Teimme oikeastaan kaiken, mitä olisi voinut tehdä, mutta silti se saapui vasta Yukiconin jälkeisenä maanantaina... Mutta kahdeksankin jäsentä on jo hullu määrä, ja saatamme ehkä joskus toteuttaa ryhmän uudestaan.

Koko MiraiBoku ryhmä!Ylärivin vasemmalta alkaen:
Yohane, minä, Mari, Riko,
Dia, Chika, Kanan ja You 

Kävimme vielä kuvauspisteen jälkeen ulkona otattamassa muutamia yksinkuvia ja Kiti ja Sara kuvasivat tanssicoverin siitä biisistä, mihin nämä asut kuuluvat. 

Pikku Yohane

Tämän jälkeen Yukissa ei tullut tehtyä muuta kuin hengailtua. Kävin myyntipöytäsalissa pariinkiin otteeseen ja tykkäsin paljon sen sijainnista ja pöytien asettelusta. Kuitenkin ihmispaljous ja tilojen ahtaus alkoi iskeä ikävällä tavalla ja minulle tuli todella ylistimuloitunut olo, kun ihmiset jatkuvasti törmäilivät ja liikkuminen ei onnistut helposti. Jätin suosiolla Cosplaykilpailun väliin, sillä tiesin etten ikävä kyllä pystyisi nauttimaan siitä yhtään ja menin vaan istumaan rauhallisempaan paikkaan yläkerran kirpputorin lähellä olevaan nurkkaukseen, mihin pari muuta ryhmästämme oli leiriytynyt ja siellä tuli vietettyä loput lauantaista. Lähdimme takaisin majapaikkaamme kuuden aikoihin. 

Pikainen peiliselfie vielä ennen asun pois ottoa

Olin ostanut kaksi Popin cookin -laatikkoa Yukiconista ja valmistimme ne kaksin Liinun kanssa. Jotenkin onnistuimme käyttämään reilun tunnin vain kahden laatikon tekemiseen, mutta ne kerrankin oikeasti onnistuivat ja maistuivat yllättävän herkullisilta~!

Ne olivat niin hyviä..!

Tilasin vielä pikkuhiljaa perinteeksi muodostuneen conipizzan ja aloin valmistautumaan cossintekoon. Sunnuntain asustani puuttuikin jo aika paljon enemmän kuin Rubysta, joten olin henkisesti varautunut vielä yhteen unettomaan yöhön. Hanamarusta tosiaan puuttuivat vielä kaikki kuviot ja ne piti maalata käsin ilman sabluunoista. Sanna onneksi suostutteli minut ottamaan apua vastaan ja maalailimme yhdessä asuani muutaman tunnin. 

Itse maalasin topin ja Sanna hoiti hameen. Lopulta noin kahden jälkeen yöllä se saatiin valmiiksi ja päästiin nukkumaan. 

Sunnuntaina kokosimme Cheer-ryhmän yhteen hetkeksi ja menimme pihalle ottamaan kuvia. Sinällään tämä oli vähän outo kokemus, sillä en tuntenut kuin kaksi ryhmästämme kunnolla. Kuvien oton jälkeen emme oikeastaan enää nähneetkään, vaan menimme kaikki omia teitämme. Vaikka olimmekin vain lyhyen aikaa yhdessä, jäi tästä ryhmästä silti hyvä mieli.

Sunnuntain ryhmä! Ylhäältä vasemmalta alkaen:
Chika, Yohane, minä, Riko, You ja Dia

Sunnuntaina istuskelimme hengailuporukkamme kanssa alakerrassa infon lähellä loppusunnuntain, eikä mitään sen erityisempää tullut tehtyä. Ison salin ovet olivat auki yllättäen kesken yhden ohjelman ja päätimme Kitin kanssa piipahtaa kurkkaamassa mitä siellä oikein on meneillään. Istuimme takariviin kuuntelemaan Anime & Video game Music -konserttia parin biisin ajaksi ja piipahdimme vähin äänin ulos kolmen biisin jälkeen. Positiivisena yllätyksenä siellä soi juuri meidän käväisyn aikana ihanista Ace Attorney -peleistä biisejä!

Isossa salissa oli todella kauniit tunnelmavalot!

Meidän istuskelupaikkamme

Kävin vielä ennen lähtöä ensimmäistä kertaa pukuhuoneessa vaihtamassa cossin pois. Kuvittelin aina pukuhuoneen näyttävän enemmän sellaiselta yleisvessalta tai koulun pukkarilta, mutta se olikin kokoushuone, missä oli yksi kokovartalopeili. Yllätyin myös siitä, että sain vaihtaa vaatteet omassa rauhassa yksin, eikä kukaan muu tullut käymään huoneessa. Yukicon päättyi meidän osaltamme neljän jälkeen ja lopuksi tuli käytyä vielä syömässä ennen kotimatkaa.

Yukicon oli lopulta positiivinen yllätys ja kokonaisuutena tosi toimiva. Ihmispaljous ja tilojen sekalaisuus jäivät ainoiksi oikeiksi miinuksiksi. Ohjelmakartta ei tällä kertaa tarjonnut minulle mitään ihmeellistä ja tapahtumasta kertoo paljon se, että illat majoittumispaikassamme olivat hauskin osa viikonloppua. Yleistunnelma tapahtumassa oli kuitenkin kiva ja sisälämpötila oli juuri sopiva, vaikka sitä alkuun jännitinkin, kun kyseessä on ihan talviconi. Meidokahvilasta pitää vielä erikseen huomauttaa sen verran vaikken siellä käynytkään, että asut olivat todella kauniit ja sopivat hyvin merenalaiseen teemaan! Kahvilan tilakin näytti sopivan kookkaalta ja väljältä.

Uskon, että tulen menemään ensi vuonna uudestaan Yukiconiin, mutta jos tämä tapahtuma joskus sattuu jäämään välistä, en usko että se hirveästi jää harmittamaan.