Epäonnistumisien kautta Desuun

Kuten jo otsikostakin näkee, kaikki ei mennyt putkeen ennen Desuconia. Cossisuunnitelmina olivat Azur Lane -kännykkäpelistä Cometin retrofit versio isoon ryhmään ja Devilman Crybabysta Ryo Asuka. Välttelin asujen tekoa pitkään ja lopulta aloitin molemmat aivan liian myöhään... Pahin mahdollinen kävi toteen, eli kumpikaan ei valmistunut. Olin jo yhden yön valvonut kokonaan ja conipäivänä keskiyöllä tajusin viimein, etten ehdi millään. Olin myös alkanut oikomaan Cometin kohdalla ja koko touhu meni vähän epätoivoiseksi. Sain hankittua kaikki materiaalit, mutta todennäköisesti Comet jää nyt pitkälle tauolle. En sitä ainakaan hetkeen tee loppuun, mutta jos joku ryhmäläisistämme laittaa oman pukunsa päälle uudestaan teen sen viimeistään sellaisen tilaisuuden vastaan tullessa.

Ryon kanssa kävi paremmin, sillä sain hänen housunsa täysin valmiiksi ja vielä siisteiksi. Takkikin olisi valmistunut, mutta huppu tappeli sen verran vastaan, etten saanut sitä valmiiksi. Hänet varmaan viimeistelen pian, ainakin kesän aikana.

Joten! Suunnitelmien totaalisen niskaan romahtamisen jälkeen oli pakko keksiä Lahteen lähtöä edeltävänä yönä jotain. Lopulta päädyin "casuaaliin" Rubyyn ja takittomaan Ryoon.

Perjantaina oli todella nöyryytetty olo, sillä tuntui pahalta huomata kuinka jälleen aika hupeni huomaamattani. Mietinkin cosplayta harrastuksena ja hieman sitä, miten sitä haluan oikeasti harrastaa. En nauti kiireellä tekemisestä ja unettomista öistä, vaan asun rauhallisesta toteutuksesta. Kehittelin itselleni uuden aikataulujärjestelmän ja minusta tuntuu, että se voi jo auttaa paljon. Tämän vuoden kaikki cossini ovat kokeneet samankaltaisen kohtalon; niitä on tehty paniikissa ja lopulta joudun oikomaan mutkia, vaikken haluaisi. Päätin kumota alkuperäisen suunnitelmani Traconin asuksi (palaan häneen tosin ennemmin tai myöhemmin), sillä en usko että pystyisin tekemään häntä tarpeeksi hyvin ja valitsen uuden. Haluan nyt hieman testata itseäni ja kokeilla mihin pystyn, jotta saan tämän epäonnistumisen tunteen karistettua.

Tämän vuoden ohjelmalehtinen ja ranneke

Tämän tunteiden vuoristoradan jälkeen oli aika lähteä Lahteen! Perjantai meni hieman normaalista poikkeavasti, kun en mennytkään yksin Sibeliustalolle vaan sain parin tunnin esihengauksen ja sen jälkeen kyydin conipaikalle. Menin kavereiden majoitukseen ja siellä kaikki tekivät viimeiset laittautumisensa.

Desukunin ykköslevelille putoaminen

Ihan ensimmäiseksi menin tuttuun tapaan katsomaan avajaisia ja muihin näkemiini verrattuna tämä oli yksinkertaisin. Se oli silti todella viihdyttävä ja pidin pelimekaniikkaan viittaamisesta ja conikävijöiden parodioinnista, joka oli tehty onneksi hyvällä maulla ja puhtaalla huumorilla.

Casual cossi ikuistettuna

Perjantai eteni tosi sulavasti ihan istuskelun lomassa, kunnes teki mieli lähteä ja poikkesimme kaupassa vielä ennen majoituksiimme lähtöä. Oma majoitukseni oli oikeastaan eniten odotettu osio tältä Desulta. Päätin kokeilla Pop Up-hotellia, joka järjestettiin toista kertaa.

Jokainen siellä majoittuja sai oman makuuhuoneensa eri kokoisista kerrostalon soluasunnoista. Itse päädyin kolmen ihmisen asuttavaan asuntoon, mikä aluksi hieman jännitti mutta kanssani majoittuvat olivat todella mukavia, eikä heihin tullut törmättyä kuin perjantai-iltana. Asunnot olivat todella riisuttuja, eikä siellä ollut huonekalujen ja verhojen lisäksi yhtään mitään. Patalappujakaan ei ollut, joten uunipelti piti nostaa pyyhkeen avulla ulos uunista. Vaikka odotukseni olivatkin korkealla, olin silti positiivisesti yllättynyt ja voin suositella kaikille tätä vaihtoehtoa.

Conipizzaa tukikohdassani ԅ(♡ᴗ♡ԅ)

Ainoa vaikuttava miinus on, että majoitus on ainakin näinä kahtena vuotena ollut suhteellisen kaukana Sibeliustalolta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Lahdessa ei kyllä mikään yöpymispaikka ole kovinkaan lähellä Sibbeä..? Desuconille kuitenkin iso plussa Desubussista, mihin kävijät pääsevät ilmaiseksi, sillä se on vaan niin kätevä ja helppo tapa päästä Lahdessa liikkumaan.

Tarkoituksenani oli stailata Ryon peruukki perjantai-iltana, mutta haave hyvistä yöunista vei voiton ja ajattelin, että saan sen nopeasti aamulla valmiiksi. En tosiaan ole koskaan aiemmin tehnyt käytännössä mitään peruukeille, joten koin ikävän yllärin aamulla. Aloitettuani sen tekeminen osoittautuikin paljon työläämmäksi kuin mihin olin varautunut ja lähtöni venyi koko ajan. Olisin halunnut eräälle luennollekin heti aamusta, mutta jouduin luovuttamaan sen suhteen, kun peruukki oli niin kesken.

Sen kanssa ähertäminen oli hetki hetkeltä hämmentävämpää

Reilun puolentoista tunnin ajan tappelin sen kanssa huoneessani kunnes päätin että on pakko lähteä Sibbelle, etten jumitu huoneeseeni. Pakkasin vauhdilla kaikki tavarat kassiini ja heti bussista ulos päästyäni ryntäsin pukuhuoneeseen jatkamaan. Tähän aikaan päivästä pukkari oli todella täynnä ja veinkin viimeisen istumapaikan. Hieman yli tunnin ähersin sen kimpussa taas, kunnes lopulta päätin tyytyä aikaansaannokseeni, sillä coni houkutteli enemmän kuin epätoivoinen leikkaaminen. Onnistuin teurastamaan peruukin tosin todella pahasti, joten Ryolle on hankittava uusi (oli tämä nykyinen kyllä niin huonolaatuinenkin, että uusi olisi vain hyvä juttu...).

Vinksahtanut peruukki päässäni menin sitten kavereiden luokse 12 aikaan. Kävin tuttuun tapaan taidekujalla, pari kertaa myyntipöytäsalissa (vaikkei sieltä mitään löytynytkään) ja kirpparilla.

Herkkuja! Pakolliset uusien ramunemakujen testaukset ja pari uutta herkkua.
Sipsipussi oli uskomattoman riittoisa ja niistä tuli vähän murot mieleen

Olimme aiemmin sopineet Kitin kanssa, että mennään syömään yhdessä Desuconin ikonisia lihapullia ja perunamuussia lauantaina ennen hänen luentoaan. Olin super innoissani niistä, sillä ne ovat kuulemma olleet vuodesta toiseen tarjolla ja yksinkertaisuudessaan ne maistuivat hyvältä. Etenkin leipä oli hyvää...

Lauantaina tuli vielä käytyä Vanhemman rooli Evangelionissa -luennolla. Vaikka se meni cosplaykisan päälle, oli minulle jo alusta asti selvää että menen mieluummin sinne. Kaikkien aikojen lempisarjasta kertova luento tarjoaisi minulle enemmän kuin kisat ja en katunut valintaani yhtään. Hyvin fiksua analyysiä hahmoista ja ihmissuhteista sekä niiden vaikutuksista hahmokehitykseen ja vaikka sarjaa on tullut käsiteltyä ja tutkittua paljon, luennolla oli silti paljon uusia näkökulmia. Harmittaa, kun keksin kysymyksen vasta luennon päätyttyä, mutta ei voi mitään.

Ramuneroskis oli aina täynnä

Kävin vielä hotellillani ennen kuin menin valmistautumaan iltabileisiin. Desubussi osoittautui jälleen hyväksi, kun piti päästä kavereiden omaan majotukseen toiselle puolen Lahden keskustaa. Bussilla pääsin vain kilometrin päähän, kun jäin lattiamajoituksen kohdalla pois. Kokoonnuimme aluksi porukan kanssa siellä ja sitten piipahdimme iltabileissä katsomassa AquaShinen ja BLNQ:in yhteisen esityksen. Ryhmän esitys oli ihanan pirteä, energinen ja kaikista näkyi selkeästi että he nauttivat esiintymisestä, mikä teki sen katsomisesta vielä nautittavampaa!

Kokonaisesta esiintyvästä ryhmästä ei tullut otettua edustuskelpoisia kuvia, sillä olimme ihan eturivissä ja lava oli kameran linssille liian leveä. Omat suosikkini olivat Strawberry Trapper ja erityisesti Pops Heart de Odorun da mon!

Esityksen jälkeen käväisimme vielä majoituksessa ja sitten uudelleen iltabileisiin. Itse olin vain vartin tällä kertaa, sillä piti ehtiä viimeiseen bussiin.

Sunnuntai alkoi todella rennosti, joskin piti jättää sydäntäsärkevät jäähyväiset maailman mukavimmalle sängylle.

Hei hei huone! Palvelit minua hyvin

Laitoin Rubyn uudelleen päälle, ja menin ennen ketään tuttuja conipaikalle. Pelasin hetken rytmipelipisteellä, kunnes menin odottamaan Cosplayn kuviot -ohjelmaan pääsyä. Olin silmäillyt Desun ohjelmakartan parikin kertaa läpi, mutta tämä ohjelma jäi huomaamatta aina torstaihin asti. Kuitenkin innostuin tästä todella paljon ja tiesin, että tänne on mentävä. Aiheena oli tosiaan miten erilaisia kuvioita ja printtejä tehdään asuihin, mikä on juuri oman kiinnostusalueeni ydinkohtia. Luulin meneväni luennolle, joten yllätyin kun ohjelma alkoi ja tajusin sen olevan keskustelupiiri. Tämä formaatti oli kuitenkin toimiva, sillä ohjelmanpitäjän lisäksi muillakin tuli todella hyödyllisiä pointteja. Otin mukaani paperin, mihin voin kirjoittaa kaikkea huomionarvoista ja se täyttyi alta aikayksikön, joten se kertoo aika paljon ohjelman infopitoisuudesta. Rindalin oli myös ohjelmanpitäjänä todella mukava ja osasi kertoa ja opastaa selkeästi.

Metsähallissa oli paljon väljempää kuin Frostissa!

Olen viime aikoina alkanut lämmetä sunnuntaipäiville, sillä yleensä tunnelma on aina todella rento ja etenkin pikkuhiljaa perinteeksi muodostunut meidokahvilavierailu on ollut sunnuntain juttu. Sunnuntaina tuntui, että ehdin viettää enemmän aikaa muiden kanssa, kun ei aamustakaan ollut mitään laukun pakkaamista kummempaa.

Minun "juttuni" on syödä coneissa pizzaa päivän päätteeksi,
 mutta tällä kertaa hain ihan conipaikalle pizzan! 

Loppupäivästä menimme tällä kertaa ihan vain kaksin Kitin kanssa meidokahvilaan. Menimme jonottomaan aika myöhään, mutta onnistuimme pääsemään sisään. 

Meidomme oli jotenkin super ihana tällä kertaa ja hänen kanssaan oli helppo jutella senkin vähän, mitä tilatessa ja poistuessa puhuimme. Kahvilan teemana oli tällä kertaa kukat ja erilaiset kasvit, ja oma meidomme oli lihansyöjäkasvi. 

Otimme myös tähän mennessä söpöimmän polaroidin!

Oli aika lähteä kotiin ja Sibeliustalo jäi noiden puiden taa

Loppuun vielä ostokset! Kaikki pokkaria ja maskeja
lukuunottamatta oli taidekujalta.

Pidin tästä Desusta todella paljon, ja siitä jäi poikkeuksellisen hyvä mieli. Jostain syystä tuli myös heti lähtiessä kauhea ikävä takaisin ja kaipuu tapahtumiin. Odotankin Traconia jo tosi innokkaasti! Olen vähän ymmärtänyt paremmin sitä, mikä tekee minulle conista mieluisan. Parissa ohjelmassa käynti ja tapahtumapaikan kiertely tekee heti paljon paremman fiiliksen. Desucon oli onnistunut jälleen ja on ehdottomasti lempitapahtumiani!

Traconia odotellessa (ღ˘ ∇ ˘ღ)